Pages

slokez Apple, slokez Google, slokez Microsoft, slokez Bing, slokez alexa

Tuesday, February 22, 2011

Get your body beat

Viime viikon keskiviikkona 16.2 olin Syn/\psin synkissä ystävänpäiväjuhlissa, missä esiintyivät Mortiis ja ehdoton suosikkini jo 5 vuoden takaa eli Combichrist. Jännitin tosin koko tapahtuman toteutumista, koska Tampereen klubi peruuntui Combichristin keikkabussin hajottua. Klubi kuitenkin pystyttiin järjestämään varmasti monen ihmisen suureksi riemuksi.

Keskiviikkona otin vapaata koulusta ja olin koko päivän innoissani tulevasta keikasta. Mortiis ei itseäni niin paljoa kiinnostanut, vaikka pidän muutamista kappaleista. Combichristin esiintyminen on taattua laatua, eikä se jättänyt kylmäksi tälläkään kertaa.
Olin lähdössä klubille yksin, koska tiedän löytäväni aina klubeilta tuttuja. Muutenkin olen siinä mielessä outo ihminen, että tykkään aloitella iltaa yksikseni. Saapahan pomppia alasti ympäri asuntoa ja laulaa nuotin vierestä niin paljon kuin kurkusta lähtee ääntä.

Kaisa kuitenkin tiedusteli puoli yhdeksän aikaan illalla, että olenko mahdollisesti lähdössä klubille. Hän sai extempore-idean lähteä messiin ja sanoi ottavansa taksin yli 30km päästä. Suosittelin häntä pitämään kiirettä, koska veikkasin, että klubi tullaan myymään loppuun.
Kim tarjoutui ystävällisenä heittämään minut On the Rocksin eteen, mikä sopi minulle mainiosti. Kiitokset kyydistä :) Kun auto kaarsi klubin eteen, olin kuolla järkytyksestä - aivan järkyttävän pitkä jono. Ja ulkona oli varmasti -20 astetta pakkasta. Eipä siinä silti auttanut muu kuin kipitellä jonon hännille ja polttaa muutamat hermosavut vitutukseen.

Pian taakseni ilmestyi tutunnäköinen naisihminen, joka paljastui myöhemmin papercuts-nimimerkin omaavaksi bloggaajaksi. Juttelimme siinä kaikesta, kirosimme Suomen talvea ja tärisimme kylmissämme. Olimme molemmat varmasti sinisiä, kun lopulta pääsimme sisään ja olin jo varma, että kuolen hypotermiaan. Ihme kyllä tästäkin selvittiin hengissä ja olen edelleen välttynyt flunssalta tänä talvena. Kiitos maitohappobakteerit ja yrttitipat <3

Seisoskellessamme jonossa tuli järjestäjä huutamaan, että klubi on myyty loppuun. Kirosin ääneen, että kaverini on tulossa taksilla tänne, eikä hänellä ole lippua. Edessäni oleva mies kääntyi ja sanoi, että hänellä on kaksi ylimääräistä lippua ja voi hyvin myydä toisen. MIKÄ MÄIHÄ! Soitin heti Kaisalle ja hän totesi olevansa minuutin päästä klubin edessä. Ja pian Kaisa jo juoksi iloisesti luokseni ja osti edessäni seisovalta mieheltä lipun. Samantien pääsimmekin sitten sisään ja suuntasimme oitis baaritiskille tilaamaan shotit ja siiderit.

Keikalla oli taas aivan liikaa tuttuja. Koko ajan sai olla moikkaamassa ja halailemassa ihmisiä. Onhan se kiva, että on tuttuja ja kavereita, mutta kaipaisin jo uusia naamoja näihin piireihin. Ja taas jälleen kerran alkoi ajatus ulkomaille muuttamisesta tuntua houkuttelevalta. Olen itseasiassa ottanut vähän selvääkin vaihtoehdoista ja mahdollisuuksistani ulkomailla. Ensin käyn kuitenkin kouluni kunnialla loppuun.

 Onnistuneet keikkakuvat tm

Mutta palataanpa sitten taas klubille. Ihmisiä oli oikeasti aivan liikaa. On the Rocksin alakerta, kun ei ole varsinaisesti mikään tilaihme. Liikkuminen oli vaikeaa ja näköyhteys lavalle lähes olematon. Onneksi löysimme Kaisan kanssa hyvät paikat suhteellisen läheltä lavaa ja mahduimme jopa hieman tanssimaan keikan aikana. Allekirjoittanut humppasi ainakin jalkansa kipeiksi ja lauloi äänensä käheäksi. Varsinkin illan viimeinen kappale What the f**k is wrong with you people räjäytti koko baarin. Vaikka ihmispaljous ja pakkasessa jonottaminen saivat vereni kiehumaan, niin loistava keikka korvasi mielipahan tällä kertaa. Kiitokset vain järjestäjille!

Keikan jälkeen jäimme vielä Kaisan kanssa nauttimaan alkoholipitoisia juomia ja vaihtamaan kuulumisia, koska kummallakaan ei ollut seuraavana päivänä kiire minnekään. Seuraamme kuitenkin liittyi eräs vastenmielinen mieshenkilö, joka ei sitten niin millään tahtonut uskoa, että emme kaipaa hänen seuraansa. Koska ei-sanan ymmärtäminen tuotti tälle henkilölle huomattavia vaikeuksia, päätin keksiä jotain parempaa. Kuin tilauksesta Krisse ilmestyi siihen ja kuiskasin hänelle vaivihkaa, että esittää poikaystävääni. Esitys näytti menevän miehelle täysin läpi. Kiitokset Krisselle loistavasta näyttelijäsuorituksesta :D Pian kuitenkin kello näytti jo sen verran, että oli aika hyvästellä kaverit, kipitellä kohti Kamppia ja ottaa yöbussi Espooseen.


Kuvia ei keikalta juuri ole, koska ihmispaljouden takia kuvaaminen oli tehty lähes mahdottomaksi. Itselläni on vielä kova kiire kiskoa kaksin käsin tuoppia tyhjäksi, niin tuo kuvaaminen tuppaa aina unohtumaan.

Jos jollakin on aukko sivistyksessä, eikä tiedä millaista musiikkia on Combichrist, niin laitanpa muutaman videon tähän katseltavaksi ja kuunneltavaksi. Olkaapa hyvät:

Tämän biisin voisi omistaa muutamalle exälle
 
 Sopivaa humppamusiikkia

Ja ehdoton hittibiisi, jonka voisi omistaa suurimmalle osalle ihmisistä

No comments:

Post a Comment

Followers

Blog Archive