Pages

slokez Apple, slokez Google, slokez Microsoft, slokez Bing, slokez alexa

Sunday, May 30, 2010

Wave Gotik Treffen @ Leipzig, Germany part. 3

Nyt on vuorossa postaus, jota teistä monet ovat odottaneet eli SHOPPAILU-postaus. Voin kertoa heti, että Agra Hall on iso halli ja joka gootin taivas. Siis iso halli TÄYNNÄ kaikkea mistä voit ikinä haaveilla. Oli kenkiä, laukkuja, koruja, vaatteita, hiuslisäkkeitä, levyjä, kirjoja, sisustustavaraa jne. Kaikkea mahdollista. Siellä pystyi teetättämään itselleen jopa vampyyrikulmahampaat :D Oikeasti. Minulla jäi vielä hieman epäselväksi, millä ne pysyvät kiinni, mutta vissiin jollain liimalla. Olin niin lähellä etten hankkinut sellaisia, koska minulla oli torstaina hammaslääkäri. Olisin halunnut nähdä hammaslääkärin ilmeen. Naureskelin ajatukselle mielessäni vaikka miten kauan. Oma hauska - paras hauska. En kuitenkaan raaskinut hankkia hampaita, koska perushampaiden hinta oli 75 euroa ja hieman erikoisempien taisi olla lähempänä 120e. Jos joku kiinnostui näistä, niin enemmän infoa TÄÄLTÄ!

This post is about SHOPPING! I know this is the post you all have been waiting for. So here it is, enjoy! 

Kuvittelin, että en tuhlaisi kaikkia rahojani festareilla. Voi miten väärässä olinkaan. Ostettavaa oli NIIN paljon, että edes lottovoitto ei olisi riittänyt. Se oli sellainen tavarataivas. Sanon heti, että tuonne festareille ei kannata lähteä pienellä budjetilla. Alkaa vain vituttamaan, jos ei ole varaa ostaa niitä ihania tavaroita.

Itse pyrin ostamaan sellaisia asioita mitä ei Suomesta niin helposti saa, vaikka netin ansiosta lähes kaiken voi tilata Suomeen asti. Tulli onkin sitten eri asia. Mutta nyt niihin ostoksiin:
Minihame, punaista pvc: tä, mustaa pitsiä ja röyhelöä. Juuri sopiva bilehame.

Samasta kaupasta ostin myös tämän korsetin. Minulla on tämä sama korsetti myös violettina ja on kyllä yksi ehdoton suosikkini. Violetti korsetti on vain kokoa L ja mielestäni hieman liian iso. Joten ostin tuon mustan kokoa M ja onkin huomattavasti parempi. Tämä korsetti minulla oli muutamassa aikaisemman postauksen kuvassakin päällä.


Ja sitten ah Lip Servicea. Sitä saa todella huonosti Suomesta ja kokoja on yleensä todella rajoitetusti. Voi toki tilata ulkomailta, mutta tullit ovatkin sitten asia erikseen. Ihastuin tähän hameeseen ja myöhemmin hankin samaa sarjaa olevan topin. Toppia täytyy tosin hieman kaventaa vyötäröltä, koska jää isoksi siitä. Muuten hyvä ja kaunis kuin mikä.

Hame edestä

takaa

Tämän chockerin ostin eräältä ranskalaiselta naiselta, joka teki näitä itse. Koko koju oli täynnä toinen toistaan upeampia koruja. Sieltä olisi löytynyt kyllä koru jos toinenkin, mutta päädyin nyt tähän.


Plastikhaarilta ostin vähän tekotukkaa. Yhdellä pussilla oli hintaa 5 euroa, joten halvaksi tuli. En tiedä mitä noista vielä teen, mutta kehittelen ehkä jonkinlaisen lisäkkeen. Tai sitten käyn luottokampaajallani ja annan hänelle vapaat kädet. Plastikhaarin laadukkaita tuotteita voit ostaa TÄÄLTÄ.


Sitten ehkä yksi parhaista ostoksistani, pvc-jakku <3 Kaunis kuin mikä ja istuu hyvin. Merkki on Necessary Evil. Nämä takit ovat Suomessa yleensä melkoisen kalliita, joten se oli suurin syy miksi ostin tämän Saksasta.


takaa

Sitten tuollainen pvc-sateenvarjo

Sitten pvc-käsilaukku, jossa söpö rusetti. Käsilaukku on juuri sopivan iso eli sinne mahtuu kaikki tarpeellinen. Minulla kun on tapana roudata puolta omaisuutta aina mukanani.


Sitten goottihajuvesiä :D Nuo oikeasti tuoksuvat kuolemalta. Nimetkin ovat teemaan sopivia. 3 pulloa maksoi 19,90 euroa ja yhden niistä annan ystävälleni Tuijalle kiitokseksi siitä, että hän toimi eläinteni hoitajana, kun itse olin Saksassa. Tässä nyt kuvat niistä kahdesta hajuvedestä, jotka ostin itselleni.


Salillakin täytyy olla tyylilleen uskollinen, joten ostin pari tyylikkäämpää treenivaatetta.

Toki festareilta piti hankkia myös vähän musiikkia. Kolme cd-levyä maksoi yhteensä 10 euroa. 

Näitä koruja näin usealla ihmisellä WGT: ssä ja minunkin oli pakko saada tämmöinen. Kuva ei varmasti kerro mikä korun tarkoitus on, joten etsin netistä selventävän kuvan. Olisin halunnut ottaa kuvan itsestäni tuon korun kanssa, mutta kiitos allergian, näytän niin hirveältä että en todellakaan halua yhtäkään kuvaa itsestäni tällä hetkellä. Lupaan kyllä ottaa kuvan, kunhan tästä paranen. Eli tuo koru menee nenälävistyksestä korvareikään. Löysin netistä tietoa, että tuon nimi olisi nose to ear chain. Ylempi kuva on minun korustani ja alempi löytyi wikipediasta.


Kosmetiikka oli Saksassa paljon halvempaa kuin Suomessa. Esim. hiusvärit olivat 2-3 euroa paketti ja tuo Star Gazer:in puuteri oli 6,50 e. Suomessa tuo puuterikin maksaa vähintään sen 10 euroa. Naurettavaa miten kallista kaikki on Suomessa. 


Sisko on jo pitkään halunnut gogglesit, mutta Suomessa tarjonta on aika heikkoa ja hinnatkin melkoisen suolaiset. Päätin siis ostaa siskolle tuliaisena gogglesit. Hän itse halusi väritykseltään punamustat ja sellaiset minä sitten etsin käsiini. Näillä oli hintaa 15 euroa. Sisko, saat nämä heinäkuussa, kun tulen käymään Tampereella :)


Flyereita festareilta tuli hamstrattua vino pino ja otin kuvan muutamista. Näillä pääsen taas tapetoimaan tylsää vaatehuoneen oveani. 


Tiistaina minulle jäi useampi tunti aikaa kierrellä ympäri Leipzigia ennen lentokentälle lähtöä. Otin kamerani mukaan ja kuvailin Saksan upeaa arkkitehtuuria. Kiertelin myös kaupoissa, vaikka rahaa ei juurikaan ollut. Löysin aivan ihanan kirjakaupan. Siellä oli oma kahvila ja paljon tuoleja, missä sai lueskella kirjoja. Tuollainen Suomeenkin, kiitos. Parasta oli kuitenkin vampyyrikirjoille pyhitetty oma osasto. Vampyyrivillitys oli ihan omaa luokkaansa Saksassa. Ah, miten olisinkaan halunnut ostaa kaikki ne kirjat, mutta luonnollisesti ne olivat kaikki saksankielisiä. Argh. Ärsytykseni määrää ei voi edes mitata. Toivottavasti noita kirjoja tulee enemmän Suomeenkin. Ne vaikuttivat niin houkuttelevilta <3 

Kävin syömässä rautatieasemalla ja samalla löysin sieltä ihanan krääsäkaupan mieltä Claire´s. Olen joskus lukenut tuosta kaupasta jostain blogista ja silloin jo päätin, että tuonne on päästävä. Claire´s on vähän kuin Glitter tai Ninja Suomessa. Hintatasoltaan se on kyllä paljon halvempi. Toisaalta Saksassa kaikki oli niin paljon halvempaa. Tässä kuitenkin jotain mitä kyseisestä kaupasta tarttui mukaan.

Sydänhanskat

Ihanat avainkorvakorut

Ristichocker

Sitten tämmöinen söpö pampula

Ja kun puhuin siitä vampyyrivillityksestä Saksassa...niin nämä korut kertovat siitä ehkä jotain. Näitä ei voinut vastustaa mitenkään. Aivan ihania! Tunnen itseni teini-ikäiseksi Twilight-faniksi :D mutta mitäs me pienistä...

God hates fangs :P

I <3 Vampires

Siinä taisi olla kaikki shoppailut tältä erää. Kesäkuu menee köyhäillessä, mutta toisaalta se ei haittaa, koska Saksassa oli niin hauskaa. Vielä viimeinen WGT-postaus on tulossa. En tiedä tuleeko kesäkuussa paljoa kirjoiteltua, kun ei ole oikeastaan mitään tapahtumia, eikä rahaa ostaa mitään ja suurin osa ajasta menee töissä. Ehkä kuvailen vain uudella kamerallani kaikkea turhaa.

Kommenttia ja kysymyksiä ostoksista saa luonnollisesti heittää :) Palataan asiaan viimeisen WGT-postauksen myötä.

Thursday, May 27, 2010

Wave Gotik Treffen @ Leipzig, Germany part. 2

Ja lisää kertomuksia WGT:stä. Tämä postaus käsittelee ihmisiä ja bändejä. Kuvia on PALJON. Mutta te pyysitte kuvia ihmisistä ja niitä minä sitten otin. En ehtinyt todellakaan kuvata kaikkea mitä olisin halunnut, mutta olen kuitenkin ylpeä, että sain näinkin paljon kuvia. Bändeistä minulla ei ole kuvia, koska olen tämmöinen kääpiö (164cm), niin en saa ikinä keikoilta hyviä kuvia. Niissä näkyy yleensä lähinnä yleisön takaraivoja, eikä bändistä ole tietoakaan. Jätin siis suosiolla bändikuvien räpsimisen muille ihmisille.

This post is about people and bands in WGT. I don´t have any band photos, because I´m so short person (164cm) that I will never get any good ones. Hope you don´t mind :) Again, you can use google translator to understand what I´m writing about.

Suurin osa kuvista on otettu Agra Hallilta, mikä oli siis päätapahtumapaikka. Vietinkin siellä suurimman osan ajastani. Istuin lähinnä kaljalla juttelemassa ihmisten kanssa. Kaikki ihmiset olivat aivan ihania, ystävällisiä, avuliaita, mukavia, kohteliaita jne. <3 Kiitos jokaiselle. Olisipa Suomessakin yhtä mukavia ihmisiä. Kukaan ei tapellut, vittuillut, huudellut perään tai mitään muutakaan. Kuulin ainoastaan kehuja ja kehuin itsekin paljon muita ihmisiä. Ihmiset olivat niin kauniita ja komeita. Tässäpä sitten kuvia niistä upeista ihmisistä ja tämä on vain pieni osa.

 
 

Queen of Hearts

Cook to death?

 
 

Nuoremman sukupolven edustajia julisteen kimpussa :D

 
 
 
 
 
 

Steampunk oli erittäin suosittua festareilla
 
 

Kun olin käyttänyt perjantain tehokkaasti shoppaillen Agralla, lähdin takaisin hostellille aloittelemaan iltaa ja vaihtamaan vaatteet. Jari ja Jenni kutsuivat minut heidän hotellihuoneeseensa aloittelemaan. Heidän hotellinsa oli rautatieasemaa vastapäätä eli aika lähellä myös minun hostelliani. Pakkasin siis tavarani ja suuntasin ratikalla kohti rautatieasemaa. Aloittelun jälkeen suuntasimme Städtisches Kaufhaus: ille, jossa oli käynnissä When we were young - bileet. Musiikki on erinomaista ja meininki hyvä, mutta aivan liikaa ihmisiä ja aivan liian kuuma. Jari ja Jenni lähtivät ennen minua takaisin hotellille ja itse jäin vielä muutamien suomalaisgoottien kanssa jatkamaan iltaa. Kävelimme Anssin kanssa yhtä matkaa pois klubilta ja kello oli n. 04.00 kun saavuin hostelliini. Muut olivatkin siellä jo täydessä unessa. Tässä kuvia Jarin ja Jennin hotellihuoneesta:

Minä

Jari

Jennin kanssa

Saksalaista olutta

Lauantaina suuntasin jälleen kohti Agraa ja päädyin tällä kertaa istuskelemaan ulos kaljatuopin ääreen. Paras tapa tutustua ihmisiin oli vain mennä rohkeasti kysymään onko pöydässä tilaa ja aloittaa keskustelu. Sain sillä tavalla paljon uusia tuttavuuksia. Ihmiset pitivät minusta todella paljon ja kehuivat iloista ja sosiaalista luonnettani. Monet tosin epäilivät, että voinko todella olla Suomesta, koska suomalaiset ovat sisäänpäinkääntyneitä ja hiljaisia. Yritin selittää heille, että Lapissa ihmiset ovat erilaisia. Oli ihanaa kerrankin tavata ihmisiä, joilla ei ollut mitään ennakkokäsityksiä, eikä tarvinnut kuulla "hei, mä tiedän sut, oot se ja se".

Very nice couple from Germany
Me and Ori from Berlin, Germany
Guys from Switzerland and Italy
Lauantaina illalla törmäsin muutamiin ruotsalaisiin, suomalaiseen Juhaan, joka oli myös tullut katsomaan Lacrimosaa, sekä suomalaiseen Mariin, joka asuu nykyään Irlannissa. Olimme katsomassa yhdessä Leaether Stripin keikkaa, joka oli erittäin hyvä. Humpattiin menemään kuin pienet eläimet. Kun olimme Juhan kanssa kävelemässä pois keikalta, pari norjalaista toimittajaa pysäytti meidät ja kysyivät ensimmäiseksi "oletteko te humalassa?". He olivat ymmärtäneet, että puhumme suomea ja halusivat haastatella meitä. He tosin totesivat, että olemme (muka) liian humalassa haastateltaviksi. Se on aika paha, kun norjalainen toteaa, että on liian humalassa :D "too drunk to be interviewed". He ottivat kuitenkin meidän puhelinnumeromme ja aikoivat soitella seuraavana päivänä. Ja myöhemmin he saivat kuin saivatkin Juhan haastattelun. Ehkäpä me sitten olimme humalassa... but what happens in Leipzig, stays in Leipzig :P

Sunnuntai olikin sitten tärkein päivä, koska silloin esiintyivät kaikki ne bändit, mitkä ehdottomasti halusin nähdä. Vituttaa edelleen, että Suicide Commando ja Lacrimosa soittivat samaan aikaan. Kenen helvetin idea se oli? Itse menin tietysti Lacrimosaa katsomaan, koska olen fanittanut bändiä lähes 10 vuotta, enkä ole koskaan nähnyt heidän keikkaansa. 
Ennen iltaa suuntasin kuitenkin ParkBühneen, jossa esiintyivät Lola Angst ja Cephalgy. Jälleen kerran aivan uskomattomat keikat. Kiitos Lola Angstin, heidän biisinsä Mr. Trisex on soinut päässäni taukoamatta. Kappaleen sanat ovat...vähintäänkin mielenkiintoiset. Kuunteleminen omalla vastuulla! 


Hävettää lauleskella tätä joka paikassa. Lyriikat kun tosiaan ovat mitä ovat :D Saapahan taas paheksuvia katseita. Parkbühnessa oli myös upeita ilmestyksiä ja kaivoin taas kameran laukustani ahdistellakseni ihmisiä.


Parkbühnesta suuntasin sitten taas Agraan. Olisin halunnut mennä katsomaan Colony 5 :n Kohlrabizirkus: een, mutta en yksinkertaisesti jaksanut. Minulla oli myös kamala nälkä, eikä ParkBühnesta löytynyt kasvisruokaa. Toivottavasti vielä jonain päivänä näen Colony 5:n livenä. On muuten loistava bändi! Kuitenkin ne kaksi tärkeintä bändiä eli Diary of Dreams ja Lacrimosa esiintyivät illalla Agrassa. Sinne siis! Keikat olivat uskomattomia ja fiilis oli ihan katossa. Oli aivan eri meininki kuin Diary Of Dreamsin keikalla vappuna Gloriassa. WGT:n keikka voitti sen mennen tullen. Tapani mukaan itkin taas, kun Diary of Dreams soitti yhden ehdottoman suosikkikappaleeni She and her darkness. Tässä se teillekin kuunneltavaksi. Miten mikään voi kuulostaa yksinkertaisesti noin kauniilta? Kappale kuvaa hyvin paljon omaa elämääni ja tunteitani tällä hetkellä. Sen takia reagoin siihen niin voimakkaasti. Kuunnelkaa sanat!



Ja sitten se suurin syy, miksi edes lähdin koko festareille: LACRIMOSA. 10 vuoden odotus päättyi vihdoin. Keikka täytti kaikki odotukset ja soittivat monet suosikkikappaleeni. Tässä yksi niistä:



Sitten kuva sunnuntaisesta asustani. 

Maanantaina oli rauhallisempi päivä. Tein viimeiset ostokset ja tärkeimpänä oli ostaa siskolle tuliaisia. Onneksi sain ostettua kaiken mitä pitikin. Muuten otin aika rauhallisesti ja nautin viimeisestä päivästä täysillä. Hieman haikein mielin lähdin sitten illalla Agralta kohti hostellia. Eniten harmittaa, että en jaksanut lähteä päätösbileisiin, koska olin niin väsynyt. Ehkä ensi vuonna sitten. Joka päivä olin niin väsynyt, että en jaksanut kuin nukkua. Käveltyä tuli joka päivä vähintään 20km. Jalat ovat edelleen kipeänä kaikesta kävelemisestä ja tanssimisesta.

Tässä kuva maanantailta. Minä ratikassa matkalla hostellille. Univelka ja ryyppääminen alkaa näkyä.
 (ja tissit bongattu)

Voinko sitten suositella, että lähtee yksin WGT: hen ja Saksaan? En kaikille. Itse pärjäsin hyvin sosiaalisen, avoimen ja rohkean persoonani ansiosta. Veikkaan, että ujommalle ihmiselle reissu olisi voinut olla vaikeampi. Parasta oli se, että sai tutustua uusiin ihmisiin ja mennä ihan oman aikataulunsa mukaan. Tällä hetkellä olen onnellinen, että lähdin matkaan yksin. Vaikka kyllä välistä tuli surullinen olo, kun katseli pariskuntia. Tuntui taas siltä, että on ainoa sinkku koko paikassa. Toisaalta olen jo tottunut siihen, enkä edes osaa kuvitella seurustelevani kenenkään kanssa. Välillä kyllä kaipasi omaa rauhaa, kun täytyi koko ajan olla sosiaalinen, eikä ollut yhtään omaa aikaa. Olen hieman erakkoluonne, joten minun on pakko olla välillä yksin. Halusin kuitenkin viettää mahdollisimman paljon aikaa ihmisten kanssa, koska Suomessa saa olla tarpeeksi yksin. Uskon lähteväni WGT:hen myös ensi vuonna, mutta sitä lähdenkö yksin vai jonkun kanssa, en vielä tiedä. Aika näyttää. Reissu oli kyllä aivan mahtava kokemus, enkä vaihtaisi sitä mihinkään. 

Kiitos kaikille ihanille ihmisille seurasta ja erityiskiitos malleille kuvissa!
Thanks to all of you lovely people for company ja special thanks to the models in photos!
I will always remember you <3

Seuraava postaus on sitten niistä paljon odotetuista ostoksista! 
Next post will be about shopping!

Followers

Loading...